Leukemia

29.05.2008

Leukemia eli verisyöpä johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi. Leukemiassa ei muodostu yksittäistä kasvainta kuten muissa syöpämuodoissa, vaan syöpäsoluja on kiertävässä veressä ja luuytimessä. Joskus syöpäsoluja kertyy imusolmukkeisiin ja muihin elimiin. Leukemioita on monia eri tyyppejä, jotka jaetaan kroonisiin ja akuutteihin (äkillisiin) leukemioihin.

Leukemiaa diagnosoidaan Suomessa vuosittain 150-200 tapausta, joista likimain 50 lapsilla.

Oireet

Leukemian oireet ovat usein hyvin epämääräisiä ja niitä tavataan myös tavallisissa, täysin vaarattomissa taudeissa.

Tyypillisiä potilaiden kuvaamia ongelmia ovat väsymys, kalpeus ja pitkittyneet tai toistuvat infektiot. Verihiutaleiden vähyydestä johtuen vuoto-oireita (mm. pienet pistemäiset verenpurkaumat ja yleinen mustelmataipumus) saattaa esiintyä. Luusärky (jalkakivut, selkäkivut) on myös tavallinen johtuen syöpäsolujen pakkautumisesta luuydinonteloon. Lääkärin tutkimuksessa todetaan usein suurentunut perna tai maksa (suurentuneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa, nivusissa sekä vatsan alueella ovat mahdollisia), mikä voi lapsilla aiheuttaa vatsan pömpötyksen.

Leukemiaepäilyä vahvistaa verikokeessa nähtävä kahden solutyypin (punasolut, valkosolut tai verihiutaleet) epänormaali määrä, poikkeava valkosolujen erittelylaskennan tulos tai epänormaalien solujen näkyminen erittelylaskennassa. Leukemiadiagnoosin lopulliseen varmistamiseen vaaditaan kuitenkin aina luuydintutkimus.

Alatyypit

Leukemiat jaetaan alatyypeiksi sairaiden solujen ilmiasun, erilaistumisasteen ja genetiikan mukaan. Päätyyppejä on aiemmin mainitut kaksi, akuuttinen ja krooninen leukemia, jotka kummatkin jaotellaan edelleen myelooniseen (luuydinsolu) sekä lymfaattiseen (imusolu) leukemiaan. Akuutti lymfaattinen on lasten ja krooninen lymfaattinen aikuisten yleisin leukemia.

Akuutit leukemiat puhkeavat äkisti (jopa muutamassa päivässä tai viikossa) ja etenevät nopeasti. Ne vaativat välitöntä hoitoa ja ovat tavallisimpia lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Krooniset leukemiat puolestaan etenevät hitaasti ja ovat yleisempiä vanhemmilla ihmisillä.

Yleisesti ottaen nuorimmilla potilailla (pois luettuna vauvat) on paras ennuste. Lapsista paranee pysyvästi noin neljä viidestä (80%), aikuisista noin puolet.

Hoito

Leukemiaa hoidetaan tavallisimmin solunsalpaajilla. Hoitoon voidaan liittää myös sädehoito ja joskus harvinaisissa tapauksissa (esim. leukemiasolujen muodostaman kasvaimen tai poistettavan pernan kyseessä ollessa) leikkaus.

Hoitotapa vaihtelee huomattavasti leukemiatyypistä riippuen. Aikuisen hitaasti etenevää, kroonista lymfaattista leukemiaa voidaan aluksi vain seurata ja myöhemmin oireiden ilmaantuessa hoitaa nostaen lääkeannoksia asteittain, kun taas nuorten potilaiden aggressiivisesti etenevän taudin aktiivinen, monen lääkkeen yhdistelmistä koostuva hoito aloitetaan yleensä parin päivän sisällä. Nuorehkojen (alle 50-55 vuotta) potilaiden uusiutuneiden tai muuten huonoennusteisten tautien kohdalla tulee kyseeseen myös luuydinsiirto.

Akuuttien leukemioiden hoitoaika on keskimäärin 6 kuukaudesta vuoteen (akuutti myelooinen leukemia) tai 2-3 vuotta (akuutti lymfaattinen leukemia). Aktiivihoidon loputtua kaikkia potilaita seurataan vähitellen harvenevin sairaalakäynnein 5-10 vuotta taudin mahdollisen uusiutumisen ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myöhäisvaikutusten toteamiseksi.

Syöpäsäätiöstä

Syöpäsäätiö on perustettu vuonna 1948. Se on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Syöpäsäätiön apurahojen avulla tuetaan korkeatasoista kotimaista syöpätutkimusta. Syöpätutkimuksen lisäksi Syöpäsäätiö tukee asiantuntevaa neuvontaa. Syöpäsäätiö on osa Syöpäjärjestöjä.